Tahdon taivasalla {ABC ulkovihkimisen suunnitteluun}

Kirkkovihkiminen ei ole enää ainoa vaihtoehto avioitumisille ja yhä useammat parit sanovat toisilleen tahdon jossain muualla kuin kirkon seinien suojissa. Maistraattikaan ei kaikkia innosta, joten mikä neuvoksi? 

Suomessa häiden sesonkikausi on ehdottomasti kesä, mutta maamme oikukkaan sään tuntien moni ulkohäistä haaveileva valitsee turvallisemman vaihtoehdon ja vihkipaikan, jossa yllättävä sadekuuro ei hääparia ja vieraita pääse kastelemaan. Minulle ja miehelleni ulkovihkiminen oli itsestäänselvä "meidän juttu", joka vaikutti ensisijaisesti myös juhlapaikan valintaan. Halusimme ehdottomasti avioitua ulkona veden äärellä ja onnistunut vihkitilaisuus taivasalla oli kaiken jännittämisen arvoinen. Haluankin seuraavaksi jakaa vinkkejä ja rohkaisevia sanoja hääpareille, jotka ulkohäistä haaveilevat. Avain ulkovihkimisen onnistuneeseen toteuttamiseen on hyvässä suunnittelussa ja oikeassa asenteessa. Kuten hääjuhliin yleensä, myös ulkovihkimiseen tulee valmistautua hyväksymällä, ettei kaikkeen voi varautua. Ennakoinnilla (ja hyvällä onnella) pääsee kuitenkin pitkälle.







Sopivan vihkipaikan löytyminen ei välttämättä ole kovinkaan helppoa, jos kriteereitä on paljon ja naimisiin halutaan juuri sesonkiaikana. Ajoissa kannattaa siis olla. Jos sopiva paikka löytyy muualta kuin juhlapaikalta, on muistettava selvittää luvat vihkitilaisuuden järjestämiseksi. Monesti ajatellaan, että on vaikea saada vihkijä jonnekin muualle kuin kirkkoon tai maistraattiin. Meillä ei kuitenkaan ollut ongelmia ja saimmekin seurakuntamme kirkkoherran vihkijäksemme juhlapaikalle, kun otimme häneen yhteyttä jo vuotta ennen hääpäivää.








Ulkovihkimisessä on erityisen tärkeää ottaa huomioon vieraat ja heidän viihtyvyytensä. Kutsussa näkyvästä osoitteesta ei välttämättä käy ilmi, että vihkitilaisuus pidetään ulkona, joten on erityisen tärkeää informoida jo kutsussa vieraita ulkoseremoniasta ja kehottaa varautumaan säänmukaisesti tilaisuuteen. Sateen ohella myös aurinkolasit saattavat olla tarpeen. 

Ulkona tapahtuva vihkiminen vaikuttaa yllättävän moniin käytännön järjestelyihin. Ulkona puuttuu kirkkotilojen akustiikka, joten vihkijälle ja muille tilaisuuden aikana puhuville tai laulaville on hyvä hankkia äänentoistolaitteet ja mikrofoni, jos kuulijoita on enemmän. Omissa häissämme merenrannalla puhujien ääni olisi ilman mikrofonia hukkunut tuulen matkaan. Myös musiikki tuo omat haasteensa ja tilaisuuden musiikit onkin valittava sen mukaan millaisia soittimia ulos on mahdollista saada ja mitä voidaan soittaa nauhoitteena. On myös hyvä pohtia auringon sijaintia suhteessa vihkipaikkaan kyseisenä päivänä ja kellonaikana. On ikävä yllätys, jos sekä hääpari että vieraat joutuvat siristelemään silmiään suorassa auringonpaisteessa. Epämukava siristely välittyy tietysti myös valokuviin. 

Yleensä juhlapaikoilla ei ole tarjota istuimia koko juhlaseurueelle ulos, mutta internetistä kannattaa etsiä yrityksiä, jotka vuokraavat esimerkiksi penkkejä. Budjettivaihtoehtona toimivat maalaishäissä myös heinäpaalit, jotka voidaan siistiä vieraiden pukujen varjelemiseksi vaikkapa vilteillä. Perinteinen vihkikaava on sen verran lyhyt, että vieraista suurin osa jaksaa kyllä sen ajan tarvittaessa seistäkin. On kuitenkin hyvä varata ainakin muutama tuoli esimerkiksi vanhemmille vieraille tai sellaisille, jotka eivät terveydellisistä syistä voi seistä kauaa paikoillaan. Lapset ovat myös oma lukunsa, joten vanhemmilta voisi olla hyvä tiedustella jaksaako pieni vieras seurata toimitusta sylissä tai seisaaltaan sekä tarvittaessa ehdottaa rattaiden tuomista vihkipaikalle. Myös vihkipaikan pohjaa on hyvä pohdiskella. Naisia on hyvä varoittaa, mikäli vihkipaikka on kosteaa nurmikkoa, sillä piikkikorot uppoavat pehmeään maahan hyvin helposti. Vihkipaikan omistajaa voi myös pyytää ajamaan vihkipaikan nurmikon hyvissä ajoin ennen juhlapäivää, jotta nurmikko on lyhyt, eikä tuore leikattu nurmi värjäisi kenkiä ja hameenhelmoja. 

Vieraiden on helppo löytää muiden rakennusten keskellä kohoava monumentaalinen kirkkorakennus, mutta esimerkiksi puistoon tai rannalle järjestetty vihkiminen vaatii enemmän opastusta. Informoikaa vieraita parkkipaikoista ja tehkää selkeät kyltit, jotka osoittavat oikean reitin vihkipaikalle. Itse vihkipaikalla on myös hyvä olla avustaja neuvomassa ja auttamassa vieraita sijoittumaan vihkipaikalle oikealle tavalla. Ulkona vihkiminen voi olla vieraiden sijoittumisen kannalta vapaampi, eikä heidän välttämättä tarvitse seisoa hääparin takana kuin kirkonpenkeissä. Vieraat voivat sijoittua vihkipaikan ympärille vaikkapa puolikaaressa. Miettikää vieraiden kannalta sopiva ratkaisu, joka toimii juuri kyseisellä vihkipaikalla.






Kaiken a ja o on kuitenkin kuuluisa suunnitelma B. Hääparin ja avustajien on kehitettävä varasuunnitelma ulkovihkimiselle häiritsevän huonon sään tai muun esteen varalta. Varavihkipaikka kannattaa valita mahdollisimman läheltä ulkovihkipaikkaa, jotta vieraat saadaan ohjattua oikeaan paikkaan jouhevasti. Tässä kohtaa moni joutuu tekemään kompromisseja kakkosvihkipaikan suhteen, mutta riski on sen arvoinen, jos hääpäivänä helottaa aurinko ja ulkovihkiminen onnistuu odotusten mukaan.

Entäpä vihkiminen talvella ulkona? Tätäkin on tehty ihan onnistuneesti. Vihkitilaisuuden jälkeen vieraat saattavat olla hieman viluissaan, joten mukava idea voisi olla tarjota ensimmäiseksi vaikkapa kuumaa kaakaota sillä aikaa, kun hääpari on kuvattavana. Oli vihkiminen sitten kesällä tai talvella, tulee myös parin muistaa varustautua vuodenajan mukaisesti. Villatakit tai sateenvarjot, toppasaappaat tai kumpparit vuodenajan mukaan. Kirpeän pakkasen tai sateen ei tarvitse olla ylitsepääsemätön juttu, vaan siitä voi ottaa myös ilon irti.

Hyviäkin puolia ulkovihkimisessä toki on. Valokuvaajat kiittelevät luonnonvaloa, josta erityisesti vanhoissa kivikirkoissa on usein pulaa ja kuvaaminen on sen vuoksi haastavaa. Jos vihkimisen järjestää suoraan juhlapaikan ympäristössä säästyvät kaikki juhlijat ylimääräiseltä liikkumiselta ja usein juhlapaikan ympäristöstä löytyy myös kauniita ja persoonallisia kuvauspaikkoja. Luontoihmisille ulkoympäristö luo myös sävähdyttävän elementin tärkeään hetkeen. Jos pieni sadekuuro tuntuisi maailmanlopulta vihkimisen aikana, kannattaa muistaa mikä päivässä on kaikkein tärkeintä. Sään ei kannata antaa pilata ainutkertaista hetkeä, kun te kaksi saatte toisenne. 


Ihania hetkiä ulkohäiden suunnitteluun!

Onko tässä huikein kosintavideo koskaan? {Video}

Morsiuspari.fi jakoi Facebookissa aivan ihanan kosintavideon, joka on tietysti jaettava eteenpäin harmaan päivän piristykseksi. Umpirakastunut Justin Baldoni päätti kosia tyttöystäväänsä Emilyä aivan erityisellä tavalla ja tallensi komiikalla ja kyynelillä maustetun matkansa yllätyksenä ravintolassa odottavalle rakkaalleen. Kun katsojakin saa tätä katsoessa nauraa ja itkeä, voi vain kuvitella millaisia tunteita tyttöystävän mielessä on myllertänyt. Eihän kosinnan näin suureellinen tarvitse missään nimessä olla, mutta onhan tämä aika huikea spektaakkeli tanssikohtauksineen ja yllätyksineen. Sulhasen kyky heittäytyä ja vilpitön tapa osoittaa rakkautensa tyttöystäväänsä kohtaan on ainakin ihanaa katsottavaa. 




Rakkaudentäyteistä torstaita!


P.S. Miten sinä ajattelit yllättää rakkaasi tänään?

Projektina häät ehdolla Wedding Blog Awardseissa!

Voi mikä ihana yllätys odotti tänään blogissa. Projektina häät -blogi on päässyt ehdokkaaksi mukaan kisaamaan Love Me Do -häätapahtuman järjestämään Wedding Blog Awards -kilpaan. Ihan huippuihanaa! Kiitos huimasti blogiani ehdottaneille! 




Äänestämään pääsee 1.12. eli tämän viikon sunnuntaina! Muistakaahan siis käydä antamassa äänenne omalle suosikillenne Love Me Don nettisivuilla. Tarkempi äänestyspaikka aukeaa myöhemmin. 

Huippua!

Kullanhohtoa {DIY}

Bongasin jokin aika takaperin netistä upean kuvan, jossa morsiusharsoa oli käsitelty kultasprayllä. Tätä piti ehdottomasti kokeilla, sillä viime kesänä olin kuivattanut pieneen pulloon sopivasti pari ruusunoksaa ja morsiusharsoa. Ihastuin ikihyviksi!

Kun alkuun kerran päästiin, en malttanut olla suihkimatta kultamaalia vähän sinne sun tänne. Ja kuinka ollakaan, juhlava kullankimallus viimeistelee lähes minkä tahansa koristeyksityiskohdan. Erityisesti luonnonmateriaalien kanssa kultamaali pelittää mielestäni erityisen hyvin. Hulppeita hintojakaan ei tällaisista koristeyksityiskohdista tarvitse maksaa, vaikka katseenkiinnittäjinä ne ovat taattuja. 

Tässä tarjolla kuvamuodossa kullanhohtoista talvitunnelmaa...











Mikä on sinun suosikkisi?

Joulu tulee... ja niin tulee myös hääblogin joulukalenteri!

Jouluaattoon on kuusi viikkoa aikaa ja kerrankin olen ajoissa liikkeellä suunnittelemassa teille ihanille lukijoille yllätystä. Tänä vuonna Projektina häät toteuttaa ensimmäistä kertaa Hääblogin joulukalenterin. 





Joulukalenteri starttaa joulukuun ensimmäisenä päivänä ja tarjoaa jouluaattoon saakka päivittäin ihania hääideoita, tutoriaaleja ja tulosteita - yllätyksiä unohtamatta. Pysykää siis kuulolla ja heittäkää postilla, mikäli jokin aivan erityinen juttu ansaitsisi ehdottomasti oman luukkunsa joulukalenterissa. 

Joulukuuta odotellessa! 

Viiriliput {Vaihtoehto perinteiselle riisinheitolle}



Meidän häissämme ei heitetty riisiä, eikä puhallettu saippuakuplia. Nämä vaihtoehdot eivät tuntuneet meistä luontevilta ja pohdimmekin pitkään vaihtoehtoa vihkipaikalta poistumiselle. Harkinnan jälkeen löysimme sopivan idean ja valitsimme vieraille jaettavaksi viiriliput, joita he saivat vihkitilaisuuden lopuksi heilutella hurratessaan. Vihkitilaisuus järjestettiin ulkona, joten avustaja jakoi vihkipaikalle saapuville vieraille viiriliput ja nenäliinat jo ennen tilaisuuden alkamista.

Viirilippuihin oli tulostettu hääparin nimi ja hääpäivä, joten siitä muodostui vieraille samalla kiva muisto hääpäivästä. Viirilippujen askartelu on helppoa ja halpaa, sillä käytännössä valmiiksi tulostetut paperit vain leikattiin kolmionmuotoon ja liimattiin sitten puutikun varteen.  





Miten teidän häissänne hurrataan vihkitilaisuuden jälkeen?

Oman elämänsä leffatähdet {Elokuvajuliste}

Perjantain kunniaksi kaivoin hääkuva-arkistostani esiin vanhan suosikin. Vaikka häämme eivät olleetkaan elokuvateemaiset, halusin yhteisen mielenkiinnonkohteemme sekä opintotaustani näkyvän häissämme jotenkin. Olen mediatutkimuksen oppiaineesta valmistunut maisteri, joten elokuvat olivat kiinteä osa opiskelujani. Tästä syystä innostuin kovasti nähtyäni hääpareista tehtyjä leffajulisteita suunnitellessamme häitämme. Sellainen oli toki itsellekin saatava.
  



Meillä oli hurjan hauskaa miettiessämme elokuvamme nimeä, mutta kaikkien huumoripitoisten ideoiden jälkeen päädyimme bondimaiseen nimeen Lupa sanoa tahdon. Luonnollisesti elokuvamme sai viisi tähteä sekä Samuli Putron lyriikoista lainatun arvion. "Sitä suudelmaa oli saanut kumpainenkin odottaa."

Elokuvajuliste on myös oivallinen tapa muistaa läheisiä. Meidän elokuvajulisteemme esitteli pääroolien lisäksi myös kaason, bestmanin ja muut päivämme avustajat sekä tietysti vanhemmat. Elokuvajulisteen hyvänä puolena on myös sen muistoarvo. Hienon julisteen kun laittaa mieluusti seinälle koristeeksi häiden jälkeen. Oma julisteemme muistuttaa nykyään askarteluhuoneen seinällä hääpäivästämme.

Hulvaton hääkisa Love Me Do -häätapahtumassa!

Nyt etsitään rohkeita tiimejä osallistumaan hulvattomaan hääkisaan, jonka palkintona on huikea hääpaketti. Onko joku jo päättänyt osallistua? 




(teksti ja kuva Love Me Do)

Tulossa Hulvaton Hääkisa!

Onko sinusta/teistä ja kavereistanne ottamaan haaste vastaan?

Etsimme hulvattoman huiseja tiimejä kisaamaan hulppeasta hääaiheisesta palkinnosta, jonka avulla yhden tiimin edustama hääpari saa häihinsä vaikka mitä!

Voitte olla joko polttariporukka tai hääpari/morsian/sulhanen ystävineen. Tiimin koko on max. 6 henkilöä, jonka jäsenet saapuvat messuille VIPpeinä. Kisaan valitaan alustavasti 6-8 tiimiä. Kisa alkaa klo 17:00 (paikalla tulee olla klo 16:00) ja voittajatiimi julkaistaan n. klo 21:00, jonka jälkeen kaikki tiimit jatkavat kanssamme bileitä vielä tunnin verran tapahtuman pääesiintyjän viihdyttämänä.

Itse kisa on hulvatonta menoa! Varautukaa kaikkeen mahdolliseen. Voittajatiimin jäsenillä on nokkeluutta, nopeutta, rohkeutta ja ennen kaikkea huumoria!

Love Me Do:n Hääkisassa kilpaillaan hääpaketista, jonka sisältönä on mm. hääpuku, lahjakortteja, hääyöhemmottelupaketti, morsiuskimppu ja sulhasen viehe, sulhaselle puvun liivi ja oheisasusteet ja lista vaan kasvaa kasvamistaan tapahtumaa kohti!

Vakuuta meidät 1.12.2013 mennessä! Kirjoita hakemus otsikolla Hulvaton Hääkisa, tehkää video tai mitä tahansa, joka saa meidät vakuuttumaan siitä, että juuri teidän tiiminne tulisi valita mukaan. info@lovemedo.fi

ÄN-YY-TEE-NYT!

Sika säkissä alttarilla

Medar kirjoitti osuvasti blogissaan Elämäni päivä odotuksista ja epäilyksistä, joita ihmisillä on elämänmittaiseen parisuhteeseen. Olen huomannut itsekin, että etenkin nuorten aikuisten ajatusmaailmassa on yhä useammin omaksuttu ajatus siitä, ettei yhden ihmisen tarvitse, eikä edes kuulu täyttää kumppanin kaikkia tarpeita. Tässäkin lauseessa tulee jälleen ilmi se, miten omat tarpeet ja niiden täyttyminen asetetaan hyvän parisuhteen mittapuuksi. Hyvässä parisuhteessa oikea kumppani tekee sinut tyytyväiseksi ja onnelliseksi. Kaunis mantra, mutta aikamoinen satu. Parisuhteessa (avioliitosta puhumattakaan) ei aina ole kyse omista tarpeista, haluista ja toiveista. Siinä kun on se toinenkin ihminen, hyvinä ja pahoina päivinä, ja teidän yhteisenä tehtävänä on pitää huolta parisuhteen onnellisuudesta. Toisinaan se vaatii sitä, että omat tarpeet, halut ja toiveet on sysättävä syrjään. Kukapa niin haluaisi tehdä? On paljon helpompaa heittää hanskat tiskiin ja todeta, että asiat nyt vain menivät pieleen, eikä tuo ihminen ollut oikeasti minua varten. Peiliin katsominen ei kannata, sillä sieltä saattaisi paljastua jotakin ikävää omasta osallisuudesta tapahtuneeseen. 

Naimisiinmeno on siitä pelottavaa puuhaa, että alttarilla sanot "tahdon" paitsi ihmiselle vieressäsi myös ihmiselle, joka hän on kymmenen, kolmenkymmenen ja viidenkymmenen vuoden päästä. Kuka voi sanoa voivansa ennustaa millainen puoliso tai edes itse on näin pitkän ajan kuluttua? Ainoa varma asia on, että meistä jokainen muuttuu. Vihkijän edessä nököttääkin oikeastaan vain kaksi suloista sikaa säkissä autuaan tietämättöminä tulevasta ja niin sen kuuluu ollakin. Sitä on usko rakkauteen ja usko asiaan nimeltä "me".







Meitä, persoonallisuuttamme, tarpeitamme ja toiveitamme muovaavat paitsi kokemukset myös ihmiset ympärillämme, eikä oma puoliso suinkaan vähiten. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin itse vastuussa valinnoistamme ja niistä lupauksista, jotka aiomme pitää. Epäröinnin kynnyksellä on hyvä kysyä itseltään ovatko minun tarpeeni suurempia kuin parisuhteen tarpeet ja onko minulla oikeus laittaa omani niiden edelle? Tekisikö puolisoni niin?
Nämä asiat ovat vaikeita ja kompastuskivet vaihtelevat parisuhteesta toiseen. En kuitenkaan usko, että täydellistä parisuhdetta on olemassakaan. Aika lähelle kuitenkin päästään, jos kaksi ihmistä työskentelee yhdessä, yhteisillä säännöillä ja samassa tiimissä yhteisen asian eteen. Luulenpa, että pitkä parisuhde muistuttaa vuorikiipeilyä. Se on pelottavaa, raskasta, vaikeaa, mutta aivan uskomattaman hienoa ja palkitsevaa. 





Pitsi jyrää vuonna 2014 - Hääpukukyselyn tulokset

Hääpukukysely 2014 on nyt vihelletty poikki ja on aika ruotia teidän vastauksianne. Hajontaa löytyi luonnollisesti jonkin verran, mutta myös selkeitä trendejä morsianten pukeutumisessa oli nähtävissä. 





Maailmalla kohuttu 1920-luvun tyyli ei selkeästikään ole meitä suomalaisia paljon lämmittänyt, sillä neljästäkymmenestäneljästä vastauksesta vain yksi määritteli tyyli-inspiraatiokseen tuon aikakauden. Aikakausivaikutteet eivät muutenkaan tuntuneet herättävän määrittelynhalua, sillä suosituin näistä, vintagehenkisyys, sai sekin vain kolmetoista ääntä. Näyttää siis siltä, että tietynlainen ajattomuus on kuitenkin läsnä monen morsiamen puvussa sen sijaan, että haettaisiin tietoisesti samastumista johonkin tyylilliseen ajankohtaan.

Puvun malleista suosituin oli perinteinen A-linja, joka kieltämättä sopii monelle suomalaiselle vartalolle hyvin. Perinteinen leveä helma myös ruletti häätyylissä. Moni oli myös valinnut puvun, jossa on avoin tai läpikuultava selkämys. Odotankin innolla, että näitä pukuja tullaan näkemään ensi vuoden hääkuvissa.

Hääpukukyselyn kirkkain tähti oli kuitenkin jo pari vuotta häätyylissä ihastuttanut pitsi. Kyselyyn vastanneista peräti 61 prosenttia ilmoitti pitsin hääpukunsa materiaaliksi. Aikamoinen tulos! 

Tämän kyselyn pohjalta voisi todeta, että suomalaisilla morsiamilla on omat mielipiteensä hääpukutrendeistä, eikä maailman muotituulet niitä paljon hetkauta. Ainakaan 1920-luvun henkiset kapeahelmaiset puvut ja värit eivät saaneet kovin monta ääntä tässä kyselyssä. Mistä luulette tämän johtuvan? Olemmeko me suomalaiset oman tiemme kulkijoita, jotka etsivät ensisijaisesti omalle kropalle ja persoonalle passelia pukua, jolla ei turhaan pyritä räväyttämään vai olemmeko me arkoja pukeutujia jopa hääpäivänä? Kaipaatteko suomalaiseen morsiustyyliin jotain uutta vai ovatko suomalaismorsiamet jo nyt tyylinsä taitajia?